Moi,
Tulipas nyt taas kirjoteltua mielin maarin tanne taman kesan aikana.
No nyt on kesa lopuillaan ja viimeista viikkoa viedaan. Nyt on maanantai, ja ensi maanantaina tahan aikaan istunen bussissa Bostonin Logania kohti - Reykjavikin kautta Suomeen, jos ei nyt tulivuoret purkaudu, tai lentoemannat lakkoile, taikka maailman talous romahda.
Tama kesa on ollut aika erilainen aikaisemmista. Tan kesan aikana taalla Jacksonin labrassa olen tutkinut neljaa erilaista proteiinia, ja niiden toimintaa spermatosyyteissa ja spermantuotannossa hiirien kiveksissa. Saatiin selville etta naita proteiineja tuotetaan soluissa kiveksissa, ja etta niilla todennakoisesti on rooli homologisten kromosomien erkanemisessa meioosissa. No sanoo nyt varmaan paljon, mutta pointtina on, etta saatiin tuloksia.
Moneen kertaa jouduin nirhaamaan hiiria, silla tarttin niiden kivekset ja soluja tuoreina tutkimuksiin. Vaikka kuullostaa tosi raa'alta (ja sita se tavallaan onkin), niin ainakin niita hiiria kohdellaan taalla labrassa tosihyvin ennen kuin tuomiopaiva koittaa.
Olen siis pipetoinyt paljon, ja kayttanyt monia immunoglobuliineja proteiinien varjaamiseen sun muuhun. Paasin kayttamaan mikroskooppeja ja vaikka minkalaisia hiluvitkuttimia taalla labrasa. On ollut tosimielenkiintoista tehda tata tutkimusta ja oppia kaikenlaista. Ei mua valttamatta yhtaan haittaiskaan jos tallanen tutkimus ois osana mun tulevaisuuden tyota, mutta en kylla millaan jaksais labrassa kokkimista 24/7. Ei pysty.
Keskiviikoks pitaa saada valmiiks 20-sivuinen loppupaperi ja torstaina on sitten loppuesitelma. Se on tan meidan tyoharjoittelun loppu. Mun tutkimuksen rahoittaminen ei tullu talta labralta, vaan toisesta rahastosta, ja sen takia mun piti kayda esittamassa mun tutkimus toisessa labrassa pari viikkoa sitten. Hyvin mei, ja ainakin harjotusta on nyt takana. Must on aika kivaa itseasiassa pitaa esitelmia. Aina jannittaa aluks, mut kyl se aina sit siita.
Vapaa-aika on sitten mennytkin sita sun tata puuhaillen. Kuten angstasin sillon alkukesasta, mun polvi meni aivan tohjoks enka pystynyt mitaan tekemaan. Menin magneettikuvaukseen ja kirurgien juttusille sun muuta ja loppujen lopuks seviks etta mun oikean polven paanivelside oli katkennut frisbeeta pelatessa. Ongelmana on se, etta ligamentit eivat parane ajan kanssa, vaan jos se on poikki ni poikki pysyy. No mulle suositeltiin leikkausta, jonka avulla laitettais tekonivel mun polveen. No hinnat leijailee siella $15 000 - $17000 luokilla ja mun vakuutus korvais vain ensimmaiset $8000. No se oli aika yksinkertasesti paatetty, etten voi leikkaukseen nyt menna. Olen siis itsenaisesti tehnyt fysioterapia-harjoituksia reiden lihasten vahvistamiseksi.
Pystyn suorittamaan suurimman osan paivan askareista normaalisti, vaikka polvea aina valilla kolottaakin. Kuten tiedatte, olen hyvin itsepainen, joten paatin tossa reilu kuukausi sitten etta mun istumiset saa riittaa joten suuntasin jopa pienille patikointireissuille yms. Todistin itselleni ja muille etta pystyn kiipeamaan vuoren, joten lahdin mukaan patikoimaan Katahdin Vuorta , elevation 1 mile. Hyvin meni!
Olen myos kesan mittaan koittanut kayda salilla aina silloin talloin etten ihan juuttuis paikoilleni. Kaytiin myos koskealaskemassa yhtena viikonloppuna. Toisena viikonloppuna meille oli jarjestetty The Amazing Race. Se oli ehka kaikkein siistein paiva. Mentiin ilmasilla busseilla ja juostiin ympari saarta keratn pisteita. Me oltiin altavastaajia, mutta voitettiin! Yhtena viikonloppuna suuntasin mun huonekevrin luo. Sen vanhemmat asuu parin tunnin ajomatkan paassa, ni kaytiin vahan hengahtamassa.
Taalla oli kans itsenaisyyspaivan paraati, jossa pukeuduttiin X-men hiiriksi. Voitettiin 'Kaikista luovin' -palkinto. Ollaan katseltu paljon leffoja, ja pelattu lautapeleja. Viikonloppuina ollaan pyorailty, tai ajettu joko rannalle tai jarvelle. Taalla on tosi upeita jarvia, jonka rannalla on mukava loikoilla!
Yhtena viikkona oli keittiovuorossa, eli autettiin kokkia kattamaan poytaa ja tiskattiin yms. Viikonloppuna tehtiin lauantaina israelilaista ruokaa ja sunnuntaina makaronilaatikkoa! Jeejee! Kokki pyysi multa ohjeen, koska oli kait aikas maistuvaa!
Nyt tuntuu vahan oudolta lahtea. On mukavaa paasta kotiin tuttuihin kuvioihin ja riekkumaan ja kekkuloimaan. Mut samalla pelottaa muuttaminen asuntoon, jossa ei ole aktiviteetteja tai ihmisia 24/7. Musta on kiva kun on ihmisia ymparilla, ja aina jotain tekemista. Ja viikonloppuinakaan ei oo koskaan tylsaa. Taalla on myos ilmanen sali ihan lahella - jarvia,luontoa, vuoria, rantaa, ilaset bussikuljetukset, vaikka mita! No onneksi Helsingissakin on vaikka mita tekemista. Siella vaan kaikki aina maksaa - no, elama on!
Nyt pitaa menna viimeistelemaan paperia, ja viimeista kertaa menna mikroskoopille!
Me nahdaankon jo viikon paasta. Aika hurjaa!
Jesse
maanantai 8. elokuuta 2011
Tilaa:
Kommentit (Atom)