Viime viikko taalla kului sateen ja myrskyn keskella. Tanssikurssin kotilaksyna oli tehda koreografia kayttaen jotain luonnon osaa tai kappaletta. Mina kaytin myrskya, koska se oli niin lasna koko ajan ja joka paikassa ymparilla.
Toissaviikonloppu (voiko noin sanoa?) kului parin tunnin ajomatkan paasta koululta - nimittain Common Ground Fair- nimisella luomumessulla. Oli tosikivaa! Nahtiin kileja ja lampaita ja laamoja ja kaneja ja lammaskoiria yms.. Ostin paikallisen artistin CDn, sellasta folkpoppia. Kaveltiin messuilla ympariinsa ja opittiin erilaisista organisaatioista, luomuruoasta ja vaikka mista. Sunnuntaiaamuna herattiin jo 4.30 koska oltiin vapaaehtoisina keittiossa toissa! Oli ihan sikahauskaa,koska keittiossa voi olla niin tehokas, ja koko ajan on jotain tekemista. Kiiretta edes takas, sinne tanne ja tonne ja vaikka mita! Ja oli tosi jannaa, koska me laiettiin ruoka muille vapaaehtoisille - tuli sellanen hyva samarialainen-olo! Voikohan SUomessa menna mukaan vapaaehtoiseksi jakamaan soppaa jonnekin?
Maistoin vahingossa lammaskastiketta perunoiden kanssa, ja musta tuntuu etta sen takia meni maha ihan sekasin.. Ei valttamatta ton takia, mutta jostain syysta, ja olin koko viime viikon aivan karmeassa vatsakivussa.. Vatsaa sarki jatkuvasti ja kaveleminenkin sattui.. Nukkumaan en pystynyt ollenkaan... Onneksi vatsakipu lahti viikon lopulla..
Viime viikonlopun vietin kajakkileirilla, jota johdin toisen oppilaan kanssa, ja ammattilaisen kajakkityypin kanssa. Myrskyisan viikon jalkeen meille sattui taydellinen viikonloppu - aurinko paistoi, eika vastatuulikaan ollut liiaksi paanvaivana. Meita oli kymmenen hengen porukka, ja kajakoitiin reilut 15kilsaa lauantain ja sunnuntain aikana. Syotiin myos hyvaa retkiruokaa yms.!
Oli hauskaa, koska on kiva johtaa leiria ja olla vastuussa eri asioista, kuten kaikista kamppeista, ruoasta, aikataulusta, leirilaisista, ja kaikkien retkitaitojen opettamisesta.
Olen ollut siis kiireinen viimeiset kaksi viikonloppua ja nukkunut teltassa =D
Nyt perjantaina menen Bostoniin. Meilla on UWC- tapaaminen, mutta itse menen sinne koska haluan tavata pari vanhaa tuttua.. Tulee aika kallis reissu, mutta ei voi mitaan.. Pitaa uhrautua valilla.. Arki muuten kuluu ihan kokonaan joko laksyjen teossa, toita tehden tai Hamlet-harjoituksissa.
Viime viikon aikan on ollut outo ja haikea olo, mutta tanaan oli erinomainen paiva ja on jo parempi fiilis. Oli palkkapaiva, ja muutenkin tapahtui kivoja juttuja.. Ihan yksinkertaisia, kuten - sain matikan laksyt tehtya, loysin tosikiinnostavan yhdistyksen, jonka kurssille haluaisin ehka hakea ensi vuonna, sain aitilta suklaata, ja tapasin yhden kaverin aitin ja kaytiin ranskiksilla! Ainiin, ja toissa suunnittelin hienon julisteen =D
Mutta ennen kuin lopetan!
Alkaa luulkokaan, etta olisin unohtanut kaikista oleellisimman asian!..
Jos Iikku lukee tata blogia, luulisi jo arvaavan.. Tai no itse asiassa, kenenkaan, joka oikeesti luulee tuntevansa minut, tulisi tietaa mista puhun....
....
....
No hyvanen aika.. viime perjantai oli 1.10!!!!!!!!!!
Mita se tarkoittaa???
JOULUNODOTUS ON ALKANUT!
Kuuntelen parhaillaan joulumusiikkia!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Moi jesse ollaan nyt lotan kaa saatu netti kotiinkin (eli voin taas kommentoida sun blogia) ja remontti siihen kuntoon et voidaan koht pitää tuparit! muutenkin arki menee täällä sama rataa kuin sähköpostissa kerroin, toivottavasti sait sen? oli kiva taas kuulla susta, mä jatkan blogin seuraamista, mut nyt pitää mennä jatkaa sohvan päällysten ompeluu :)
VastaaPoistaElina
Moikka hani! Nyt mulla on hieman aikaa kirjoitella, koska olen kotona flunssassa (ja tietenkin vapaapäivänäni!). En tod. aio potea yhtä päivää pidempään, niinkos meidän pienperheellä on tapana....Huomenna taas duuniin! Kyllä sun kannatti päättäväisesti pyrkiä tolle leiriohjaajakurssille, koska olet nauttinut kaikista työtehtävistä niin paljon. Tieto on valtaa ja osaamista kunnioitetaan! Niin ja se tekee itselle hyvän olon, vai mitä? Voi jakaa fiksuuttaan sitten muillekin vailla vastapalvelusta....
VastaaPoistaTänne on syksy saapunut taas väriloistossaan! On oranssia, kellertävää, punaista ja värien sekamelskaa...Niin ja kaulaliinoja myssyjen kera käyttäviä immeisiä. Kääk, kesä on mennyt!
Juu, sä taisit menettää lokakuun alusta pari päivää, mur mur! Naureskeltiin äsken mumelin kanssa puhelimessa, että hienoa kun poika pitää PIENPERHE-KARPPISEN TRADITIOTA yllä! Hyvä Suomi ja hyvä Jesse! By the way: ootko tulossa kotiin jouluks? Mulla ei oikeestaan oo mitään fiilistä laittaa joulua, ellet sä tule kotiin....<3.
Nyt sain tän blogin kautta vihdoinkin tiedon, että olet saanut mun ensimmäisen lähetykseni (suklaa rulaa!). Ilmoitathan kun toinen lähetys saapuu (lähetin sen sun kotiosoitteeseesi).
VOI HYVIN, ÄLÄ PALELLUTA VARPAITASI JA NAUTI JOULUMUSASTA!
<3 RAKKAUDELLA ÄITI <3
Terkut ja uutiset Suomesta:
VastaaPoista- 14.10. satoi ensilumi Helsingissä!
- 14.10. Metro-lehden (Vartti) nettisivuilla on kuva piha-aidallamme vierailleesta varpushaukasta.
- Kello on 09.20 ja kaikki hyvin!
RAKKAUDELLA ÄITI
Eikä, et voi odottaa jo joulua :D:D:D muuten, täällä on tullu jo lunta. Parinakin päivänä. Espoossa. Lokakuussa. Mitä ihmettä?! :D
VastaaPoistaJesse, mun elämä on muuttunu tosi paljon ja vaikka yrittäisin selittää sitä mailissa niin ei siitä mitään tulis. Toivottavasti joku päivä voit tulla Otaniemeen vierailemaan, näytän sulle meidän killan kiltahuoneen ja toivottavasti paljon ihmisiä.
<3:llä kiireinen Janna
Moimoimoimoimoi! JEE: JOULU!!! Just hyvä, että miulla on sieluntoveri siellä jossain kaukana merten takana! Eilen kävin kiertämässä Helsingin kaupat etsien kuumeisesti sitä yhtä ja oikeaa, täydellistä elämäni joulukalenteria. En vielä löytänyt, mutta haku on päällä. Ostin myös piparkakkutalon muotit, jotta ei tarvitse tänä vuonna tehdä vaikeimman kautta eli leikellä niitä kaavoja paperista ja liimailla pahville yms.
VastaaPoistaMiulla on nyt meneillään tällainen torstai aamun horros. Oltiin eilen Sofian, Sallan, Jannan ja joidenkin sen teekkarikavereiden kanssa Amarillossa. Positiivisesti yllättynyt olin, nyt oli paljon enemmän menoa ja meininkiä kuin viimeksi. Tanssilattialla muitakin kuin joitakin viiskymppisiä. Ei mulla siis mitään viiskymppisiä vastaan ole, mutta en mie nyt ihan ensimmäiseksi niin paljon vanhemman kanssa alkaisi jubailemaan ja sellaista... Öö. Ruokaa. Keittiö.